Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Kuusamolaisen puuveneen veistäminen



Tästä se alkaa. Veneprojekti III
Veneen teko alkaa emäpuun tekemisellä. Se vie aikaa yhdeltä mieheltä noin 4-5 päivää.

Tarvitset n. 2 m:n pätkän 75x160 (tai vielä leveämpää) parrua. Siitä tulee kokka.
Köliksi tarvitaan 22x120 lauta, pituus vähintään 420 ja 50x75 lankun, pituus 5,5 metrin veneeseen 4,20.
Peräpeilin liimaukseen tarvit 50x125 lankkua n 4 m ja peräkaaren tekoon samaista 75x160 parrua n 4 m. Siitä tosin tuleekin sitten kaksi kaarta.

Liimaa kokkapuu kolmesta palasta "kaarelle" siten, että puun syyrakenne tulee myötäkarvaan veneen kulkusuuntaa ajatellen. Kokkapuun alaosa levitetään kölin levyiseksi (120 mm).

Muotoillaan köli ja peräkaari mallineen mukaiseksi ja viimmeistellään pinnaltaann valmiiksi ennen liimausta.

Kaikkiin emäpuun osiin piirretään keskiviivat, jotka asetetaan liimattaessa kohdakkain. Tällä tavalla varmistetaan, että osat tulevat suoraan.


Sitten vain liimaamaan. Se vaatiikin sitten mielikuvitusta, miten puristat kaarevia ja kiilamaisia osia lujasti. Voit napauttaa osat kiinni naulalla, että ne asettuvat juuri oikeisiin asentoihin. Naulat tietenkin pitää liimauksen jälkeen poistaa. Ja ellei kaikkia löydy, ne kyllä löytyvät viimmeistään sitten kun muotoilet ja työstät emäpuuta.

Liimauksen jälkeen kokkaan ja perään veistetään ura, johon venelautojen pää kiinnittyy. Kannattaa tehdä ura molemmille puolille samanlainen ja kulmat täsmälleen oikeansuuntaisiksi.

Sitten vain pystyttämään veistokaaria, nostetaan emäpuu kaarille, kiinnitetään apulaudoilla perä ja kokka lattiaan. Katsotaan langalla, että ne tulevat tarkasti pystysuoraan, jolloin veneen molemmista puolista on mahdollisuus saada samanlaiset. Köli vedätetään vielä kiinnityspuiden avulla "pulloksi" niin paljon kuin saa taipumaan. Tällä vältetään kölin jäämistä notkolle siinä vaiheessa kun kaaria ja parrapuita jännitetään. Notkolla olevaa venettä on vaikea soutaessa kääntää ja se on raskas soutaa.
Ennen kuin aloitetaan lautojen muotoilu ja kiinnitys, piirretään emäpuuhin 8 cm välein viivat naulausten saamiseksi samoille kohdille. Tmä on tärkeää siksi, että kaaria laitettaessa naularivit on oltava suorassa, ettei nauloja satu kaarien kohdalle.

Ensimmäiset laudat valitaan mahdollisimman suorat. Kiinnitetään vaneeri "heftiin" ruuvilla tai pikku naulalla, piirretään keulan ja perän muoto. Tässä vaiheessa jätetään perään tekovaraan, sillä lauta "lyhenee" aina taivutettaessa ja se uhkaa jäädä usein lyhyeksi. Keula kiinniteään ensin ja peräpää höylätään sitten lopulliseen muotoon.

Lopullinen laudan kiinnitys alkaa liimatiivistmassan levittämisellä kölin uraan tasaisesti. Tämän voi varmistaa silla, että leikkaa liimatuupin kärjen sivuun n. 2 cm:n pituisen kapean aukon, josta liima tulee sopivan levyisenä nauhana. Lautaan on sovitusvaiheessa piirretty keskimerkki, joka asetetan kölin keskimerkin kohdalle.

Ensimmäinen lauta kiinnitetään 25 mm:n ruuveilla käyttäen apuna puristimia, jotta lauta pysyy paikallaan.





Vene sai tänään (30.10.2011) nimen Annikki. Toivottavasti pysyy pystyssä, eikä ole "häiläkkä"!!

Peräpeili ja peräkaari liimattuna
Kokkapuu liimattuna ja sahattuna




Kokka ja perä liimattu



Emäpuu asetettu veistokaarille



Ensimmäisen laudan sovitus
Ensimmainen lauta kiinnitetty

Toisen laudan työstö ja kiinnitys tapahtui 31.10.2011
Kolmannet laudat naulattiin 1.11.2011


Veneen laudat oli naulattuna .2.11.2011 ja huomenna käännetään toisin päin. Eli on kakkukahvin aika ( joka kerta kun vene käännetään!) Tervauksen aikana se pitää ainakin kerran vielä
kääntää


Tänään (3.11.2011) käännettiin vene oikein päin ja alkaa sisäpuolen puhdistaminen liimoista ym. epäpuhtauksista. Tänään tein myös kaaripuut. Kaariksi valitsin oksatonta mäntylautaa, jota on kesän aikana pistetty sivuun taloremonttia tehtäessä. Mitallistin rimat 15x 32 mm:ksi. Reunat pyöristettiin jyrsimellä. Kaaria tulee 17-18 kpl.

Huomenna pistän kaaripuut hautumaan "pönttöön" viikonlopun ajaksi. Pönttö on 170 mm:n metalliputkesta tehty n 2 metrin mittainen putki, jossa on sähkövastus veden lämmittämistä varten.
Saman asian ajaa muovisukka pesuhuoneen lattialla. Rimat pannaan sen sisään ja lasketaan kuumaa vettä täyteen.

Ennen kaarten panoa vene "puristetaan" oikeaan leveyteen ja vangitaan siihen soirojen ja poikkirimojen avulla. Vene on tuettu myös katosta pystylankulla tiukasti kiilaten niin, että köli tulee pulloksi

No niin. Kaaret ovat paikoillaan- yhteensä 17 kaarta noin 25 cm välein. Kaaret niitataan veneen läpi samalla tavalla kuin laudat. Niitatessa on hyvä käyttää vähän isompia niittejä, jotta ne eivät uppoa kuumassa vedessä liotettuihin kaaripuihin.



Annikki oli valmiina ilman tervausta, teljoja ja airoja maagisena päivänä 11.11.2011 klo 11.11

Sitten alkaa tuunaus; teljojen teko, airojen teko, vapateline, kokan muotoilu, niittien hionta, kölimuovin laitto ja lopulta tervaus.

Tässä puuveneen hoito-ja tervausohjeita:

Puuveneen elinehtona on kunnollinen ja huolellinen kyllästys.

Kun puu kyllästetään öljyllä, niin se estää veden pääsyä puuhun ja näin rajoittaa puun kosteuselämistä sekä lahoamista. Veneveistäjä kyllästää ja tervaa uuden veneen jo verstaalla, mutta veneen omistajan
kannattaa tervata veneensä joka kevät ennen vesillelaskua. Tervaaminen on yhtä tärkeää tehdä sekä lautaveneille, että vaneriveneille.

Perusresepti käsittelyaineesta on seuraava:

1/3 pellavaöljyä
1/3 homeenestoainetta tai puutärpättiä
1/3 tervaa

Pellavaöljy voi olla vernissaa, eli keitettyä pellavaöljyä tai kylmäpuristettua pellavaöljyä, josta valkuaisaine on eroteltu pois. Jos valkuaista ei eroteta, veneen pinta homehtuu ikävän näköiseksi vaikka homeenestoainetta käytettäisiinkin ja hometta on vaikea saada pois.
Homeenestoaineena voi käyttää esim. peruskyllästettä.
Seoksen määräksi yhtä soutuvenettä kohti riittää n. kolme litraa, mutta ei haittaa vaikka seosta tekisi enemmänkin, sillä sitä voi käyttää seuraavanakin vuonna.

Veneen tervaamisen tekniikasta sen verran, että lautojen päät ja kantit kannattaa sivellä siveltimellä huolellisesti, koska niistä vesi pyrkii imeytymään puuhun helpoiten. Liika terva kannattaa pyyhkiä rievulla pois.

HUOMIOITAVAA!

Pellavaöljy ja muut kyllästeet voivat olla itsestään syttyviä.

Öljyiset rätit pitää joko polttaa tai säilyttää umpinaisessa peltiastiassa. Rätit voi myös levittää kuivumaan paikkaan, missä ne voivat roikkua vapaasti
ja eivät aiheuta vaaraa mahdollisesti syttyessään.

Tervauksen voi keväällä tehdä vielä vapun aikoihin, myöhemmin lämpimien kelien tullessa käsittelyaine houkuttelee erilaisia ötököitä pilaamaan valmiin pinnan.
Vene saa olla auringonpaisteessa pari viikkoa. Terva vaatii kuivuakseen auringon UV- säteilyä.

Syksyn tullen puuvene kannattaa laittaa talviteloille jo hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Vene laitetaan pukkien päälle oikeinpäin ja tuetaan hyvin. Jos on tarvetta, veneen voi pestä vedellä ja harjalla kevyesti puhdistaen. Ellei sopivaa talvivarastoa veneen säilytykseen löydy, veneen päälle rakennetaan esim.
pressukatos harjapuun varaan. Harjapuu laitetaan riittävän korkealle, niin lumi ei kasaannu katoksen päälle. Katoksen molemmista päistä pressu jätetään hieman auki ilmankierron turvaamiseksi. Näin vene kuivuu hyvissä ajoin ennen pakkasien tuloa, sillä puussa oleva vesi aiheuttaa omat vaurionsa jäätyessään.

3 kommenttia:

  1. Jaa olisit sanonu että kakkukahveet on noin lähellä niin olisin viikonloppuna leipassu kakun..

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa! Tuleeko seuraavasta veneestä Ulriika ;)

    VastaaPoista